1. Yleistä
Vuonna 2022 oli kulunut 50 vuotta siitä, kun Espoosta tuli kaupunki ja sitä vietettiin laajasti koko vuoden aikana. Espoon Perinneseura keräsi asukkaiden muistoja vuodesta 1972. Julkaisimme sivustolle kertomuksen ”Nokkeluus pelasti sauna-aiheiset kadunnimet”. Tämä tarina oli julkaistu aikaisemmin jäsenlehdessämme ja on luettavissa Perinneseuran sivuilta. Kaupunginosayhdistykset järjestivät paljon erilaisia tapahtumia vuoden aikana ja juhlavuosi huipentui Espoo-viikkoon, 22.–28.8. Yhdistyksemme järjesti tutustumisen Söderskogin kotimuseoon 23.8., joka sai todella hyvän vastaanoton. Kävijöitä oli noin 90 henkilöä.
Edellisenä vuonna olimme ensimmäistä kertaa palkanneet kaksi nuorta kesätöihin Espoon kaupungin kesäseteliehdoin ja näin päätimme tehdä myös tänä vuonna. Kesänuorten tehtäviä olivat nurmikonleikkuu, pienet maalaustyöt, rikkaruohojen kitkentä, ikkunoiden ja autojen pesu jne. Saimme kesätyöstä hyvää palautetta sekä nuorilta että työtä teettäviltä jäseniltämme. Espoon kaupunki maksoi meille kesäseteleistä 600 euroa.
Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla ja Espoon kaupungin kulttuurilautakunnan myöntämän 1000 euron toiminta-avustuksen turvin. Jäsenmäärä on viime vuosina ollut pienessä noususuunnassa ja jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana yhteensä 3096 euroa. Yhdistyksen tilinpäätös on 309,10 euroa.
2. Jäsenten lukumäärä ja jäsenmaksu
Yhdistyksemme jäsenmäärä on pysynyt pitkään melko vakiona, mutta pientä kasvua on ollut havaittavissa. Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksua korotettiin kahdella eurolla. Jäsenmaksu on 16 euroa perheen 1. jäseneltä ja samaan perheeseen/ruokakuntaan kuuluvalta lisäjäseneltä 4 euroa jäseneltä. Jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana yhteensä 3 096 e, ja jäsenten lukumäärä oli 267. (vrt. v. 2021- 2 452 e ja jäseniä 265, v. 2020 – 2 334 e ja jäseniä 264, 2019 – 2 072 e, ja jäseniä 232).
Jäsenmaksukirje meni myös tänä vuonna osoitteellisena jäsenille.
Taulukko osoittaa jäsenmäärän kehityksen vuodesta 1998. Kehitys näyttää hyvältä.
3. Hallitus ja muut toimielimet
Halllituksen kokoonpano ja tehtäväjako
| Ann-Christin Lintula | puheenjohtaja, EKYL:n hallituksen varapuheenjohtaja |
| Eeva Vainio | varapuheenjohtaja, edunvalvonta, kaavoitusasiat, Pro-Espoonjoki |
| Merja Mäkelä | sihteeri, yhteisöllisyys |
| Johannes Hämeri | viestintä, kaavoitusasiat |
| Johanna Issakainen | tapahtumat |
| Ritva Koivukoski | projektit |
| Marja-Liisa Pahalahti | perinneasiat, kesätyöntekijät |
| Jan-Olof Stengård | jäsenrekisteri, jakeluvastaava |
| Laura Wickström | tapahtumat, yhteisöllisyys |
Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa ja kokoontumispaikkana oli Lagstadin kotiseututalo. Varsinaisten kokousten lisäksi hallitus keskusteli sähköpostin välityksellä. Anita Lindström/Figurecraft toimii rahastonhoitaja.
3.1. Jäsenjakelu
Jakeluvastaavana toimi Jan-Olof Stengård. Hallituksen jäsenet ovat hoitaneet jäsenjakelun.
3.2. Toiminnantarkastajat
Toiminnantarkastajina ovat toimineet Mirja Rasa ja varalla Gunnar Ramstedt.
4. Varsinainen toiminta
4.1. Vuosikokous
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 28.3.2022 Lagstadin kotiseututalolla. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja annettiin vastuuvapaus hallitukselle. Samoin hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuosille 2022-2023. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Johannes
Hämeri. Marja Aho puolestaan erosi hallituksesta. Hyväksyttiin uudeksi jäsenmaksuksi 16 euroa talouden ensimmäiseltä jäseneltä ja 4 euroa talouden/ruokakunnan seuraavilta jäseniltä. Suunniteltuja tapahtumia mm. kahden nuoren palkkaaminen kesätöihin, siivoustalkoot, katukirppis, tonttupolku, Espoo-päivään osallistuminen, kotiseuturetki ja kummitoimintaa alueen uusille asukkaille. Yhdistys suunnittelee myös 60-vuotisjuhliaan vuodelle 2023. Kokouksen aikana keskusteltiin myös ajankohtaisista kaavoitusasioista.
4.2. Siivoustalkoot
Siivoustalkoot järjestettiin 4.5. Romu Keinäsen metalliromulava oli kuten niin monta vuotta aikaisemmin Samariantien alkupäässä. Viidessä eri pisteessä oli jätesäkkejä, joihin asukkaat toivat roskia. Siivoustalkoissa siivotaan yleisiä alueita, kuten esim. katujen varsia. Talkookahvit ja grillimakkarat nautittiin Issakaisen perheen pihalla. Arvioimme, että talkookahveilla kävi 40 osallistujaa ja samoin metallikeräykseen tuotiin metalliromua n. 40 taloudesta.
4.3. Kesänuorten palkkaaminen
Viime vuoden hyvän palautteen johdosta palkkasimme kaksi kesätyöntekijää, Inka Miettisen ja Tim Tylemon 6.-17.6. jäsentemme käyttöön erilaisiin kiinteistön ylläpitotehtäviin ja pihanhoitoon. Palvelu oli jäsenille täysin ilmaista ja siihen hyödynnettiin Espoon kaupungin nuorille tarjoamia kesäseteleitä. 22 jäsenperhettä käytti palvelua hyväkseen ja he olivat tyytyväisiä palveluun.
4.4. Tutustuminen Söderskogin kotimuseoon 23.8.
Tutustuminen Söderskogin kotimuseoon toteutettiin osana ”Espoo juhlii 50 vuotta kaupunkina” tiistaina 23.8. klo 17.00 ja 18.30. Niclas Berg toimi oppaana. Molempiin opastettuihin kierroksiin tuli hyvin kävijöitä, yhteensä noin 90 henkeä. Kävijät kiittivät mahdollisuudesta päästä tutustumaan 300 vuotta vanhaan, harvinaiseen kohteeseen.
4.5. Tonttupolku
Perinteinen tonttupolku järjestettiin sunnuntaina 11.12. klo 17.00-19.00. Espoon Lucia Lene Murtomäki lucianeitoineen esiintyi ja keräsi ennätysmäärän yleisöä. Glögipiste pipareineen keräsi tänä vuonna yli 330 kävijää. Piparipuu oli myös totutulla paikallaan. Jiri Kurosen johdolla laulettiin joululauluja. Lapsille oli ”pehmoeläimet piilossa”-bongaustehtävä. Myös joulupukki ja tiernapojat viihdyttivät yleisöä. Myyjäisistä sai ostaa itsekudottuja neuleita ja leivonnaisia. Alueen nuori toi myös itsetehtyjä saviesineitä myyntiin.
5. Edunvalvonta
Toimintavuonna on seurattu lähiseudun kaavoitus- ja rakentamisasioita edellisvuosien tapaan seuraamalla tiedotusvälineitä ja kaupungin lautakuntien yms. esityslistoja ja pöytäkirjoja, osallistumalla erilaisiin tiedotustilaisuuksiin, kyselemällä virkamiehiltä kiinnostavista hankkeista ja antamalla tarpeen vaatiessa lausuntoja.
Kaavoituksen seuranta oli edelleen haastavaa yleiskaavan muuttuvien suunnitelmien takia. Syksyllä tuli päätös aloittaa yleiskaavan suunnittelu nimellä ’Espoon yleiskaava 2060’. Se koskee Kehä III:n eteläpuolista aluetta ja tähtäin on 2060 asti. Olemme yrittäneet seurata asian tiedotusta ja osallistua mahdollisuuksien mukaan järjestettyihin kyselyihin yms. Asiassa ollaan vasta alkumetreillä, suunnittelun aikataulu ulottuu vuoteen 2027 asti. Asemakaavojen etenemistä haittaa tietysti yleiskaavan tilanne.
Kirkkoväärtinpuiston asemakaava
Alue käsittää Espoon tuomiokirkon hautausmaan ja Espoontien välisen alueen itäosan. Sinne sijoitetaan hautausmaan huoltotoimintoja. Tutustuimme suunnitelmiin. Alueen muu osa odottaa vielä vahvistettua kaavaa.
Jokisillan asemakaava
Asemakaavoituksen tavoitteena oli mahdollistaa asuinrakentaminen Itäisen Jokitien lähiympäristöön. Suojeltavat rakennukset ja Espoonväylän vaatima katualue olisi huomioitu. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan, mutta päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi 16.11.2021 asemakaavan. Kaavoitustyö päättyi 4.1.2022.
Ulkoliikuntapaikan sulkeminen
Kaupunki ilmoitti, että Nimismiehenpuiston ulkoliikuntapaikka puretaan lähivuosina. Yhdistys lähetti kannanoton, jossa todettiin, että liikuntapaikka on aikoinaan tehty asukkaiden aloitteesta ja että se on vielä hyväkuntoinen. Olimme uudestaan yhteydessä viheraluepäällikköön, jonka mukaan paikkaa ei suljeta vielä, vaan seurataan välineiden kuntoa.
Lumiauraukset ja katuvalaistus
Talven aikana useiden pienten katujen lumenauraus oli jäänyt lumisateen jälkeen useaksi päiväksi hoitamatta, niin että kaduilla ei pystynyt liikkumaan tavallisilla henkilöautoilla tai pelastusajoneuvoilla. Myös katuvalaistus puuttuu ainakin Mallaspolulta ja Tuikkukujalta. Kaupungille lähetettiin 19.3. kirjeet näistä puutteista.
6. Tiedotustoiminta
6.1. Yhdistyksen kotisivut ja Facebook
Yhdistyksemme kotisivut löytyvät osoitteesta https://kepky.fi ja sähköpostiosoite on info@kepky.fi. Sivujen sisällöstä vastaa hallitus. Kotisivuilla on myös oma ruotsinkielinen osio. Kotisivuilla julkaistaan jäsenistölle tarpeellista materiaalia, kuten ajankohtaiset asiat, kokousaikataulu, ajankohtaiset kaavoitustilanteet alueellamme sekä tietenkin yhdistyksen toiminnasta ja hallituksen kokoonpanosta kertovat osiot. Koitamme parhaamme mukaan pitää sivuja ajan tasalla ja tuoda siihen uutta
informaatiota, kun sitä on saatavilla. Kotisivuilta on myös linkitykset Espoon kaupungin uutisiin ja kaavoitussivustolle. Kolmas linkki menee Kotiseutuliiton sivustolle. Sivuilta löytyy myös linkit Espoon keskuksen kotikaupunkipoluille.
Yhdistyksen oma Facebook-sivu avattiin lokakuussa 2020 ja se sai heti melko paljon seuraajia. Facebookissa kerroimme kokouskuulumisia, yhdistyksen tapahtumista, kaavoitusuutisia sekä tietoa alueemme leikkipaikkojen muutoksista. Siinä jaamme myös ajankohtaista tietoa tapahtumista ja asukkaiden on helppo lähestyä meitä kommentoimalla.
6.2. Jäsenlehti
Jäsenlehtemme ”Sitä kuusta kuuleminen…” ilmestyi toukokuussa ja joulukuussa. Tänä vuonna oli 25. vuosikerta ja joulukuun numero oli jo järjestyksessään 52. Lehden taittajana toimi nyt viidettä vuotta Seija Kotipalo, jonka ammattitaito näkyi selvästi. Päätoimittajana toimi Ann-Christin Lintula ja lehti painettiin värityönä. Hyvää jäsenpalvelua on myös se, että kirjoitamme paljon sekä suomeksi että ruotsiksi. Lehteen kaipaisimme enemmän kirjoituksia tai ainakin aloitteita juttuaiheista jäsenistöltä. Lehti julkaistaan kotisivuillamme myös nettiversiona.
Toukokuun lehdessä oli puheenjohtajapalstan ja kaavoituskatsauksen lisäksi painotus Espoon kaupungin 50-juhlavuoteen. Mm. Espoon Perinneseura kertoi juhlavuoden hankkeesta kerätä asukkaiden muistoja 50 vuoden takaa. Yksi näistä oli ”Nokkeluus pelasti sauna-aiheiset kadunnimet”. Tämä oli julkaistu jäsenlehdessä nro 1/1999 mutta kun se oli niin mainio tositarina, niin julkaistiin uudestaan. Juttu kuvaa hyvin miten asukasaktiiviset voivat jopa vaikuttaa tuleviin kadunnimiin.
Sarjassa ”Koti Kaupunginkalliossa” saimme tutustua klassisen musiikin ammattilaisiin Markus Utrioon ja Juha Karvoseen. Arja ja Ove Lähteenmäki kertoi asumisesta Kalliorinteessä. Ulf Johansson kirjoitti Bemböle skolanin lakkauttamisesta otsikolla ”Skolmördarna besökte Bemböle” . Fallåker Teater täytti 50 vuotta ja siitä oli artikkeli. Kati Pohjanmaa toi katsauksen espoolaiseen ruokakulttuuriin.
Joulukuun lehdessä oli perinteiset puheenjohtajan palsta ja kaavoituskatsaus. Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen kirjoitti katsauksen Espoon keskuksen muutoksen vuosikymmenestä. Ekylin puheenjohtaja Mikko Perkolle oli myönnetty ansiomitali, joka on Suomen Kotiseutuliiton korkein tunnustus. Seija Lohikoskelle oli myönnetty kotiseutukummin arvo ja tunnustus Ekylin 40-vuotisjuhlien yhteydessä. Edelleen muisteltiin Espoon 50-vuotisjuhlia. Koti Kaupunginkallion osassa 3 saimme tutustua sisustusarkkitehti Pekka Kouhiaan. Muisteltiin Espoon kaupungintaloa, joka purettiin syksyllä. Sune Sahlstedt kertoi, miten sankarihaudat saatiin kaatuneiden kotikuntiin. Tony Hagerlund kertoi, miten aurinkopaneelien asennus kannatti. Pro Espoonjoki ry:n puheenjohtaja Erkki Lindell pohti Espoonjokilaakson merkitystä osana kaavoitustyötä. Kannusillanmäen joulukuusi oli ilahduttanut meitä vuodesta 1957 mutta syysmyrskyssä se kaatui.
6.3 Muu tiedotustoiminta
Kokouskutsun yhteydessä jaettiin tietoa ajankohtaisista asioista. Olemme tehostaneet jäsenten sähköpostiosoitteiden keräämistä ja meillä on jäsenistön jakelulista sähköpostissa. Jäsenistön nimet ja osoitteet ovat salattuna ainoastaan jäsenrekisteriä hoitavan henkilön tiedossa. Jäsenet ovat suoraan toimittaneet meille nimi- ja osoitetietojaan. Kaikille jäsenille lähetettiin sama posti sähköpostina kuin paperiversiona postilaatikkoon. Sähköpostijakeluna tiedotamme halukkaille yhdistyksen toiminta-alueella olevista ajankohtaisista hankkeista, kantaa otettavista asioista tai alueella havaituista häiriöistä.
7. Vuokraustoiminta
Yhdistyksellä on astioita ja ruokailuvälineitä noin 50 hengelle, joita jäsenet voivat vuokrata 30 euron kertamaksua vastaan perhe- ja juhlatapahtumiin.
8. Muu toiminta
8.1. Kotikaupunkipolut
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton (EKYL) on koordinoinut kotikaupunkipolkuprojekteja eri puolella Espoota. Espoon keskuksen kotikaupunkipolkuja on laadittu vuonna 2005 ja päivitetty vuonna 2014. Vuoden aikana aloitettiin uusi päivitystyö, joka jatkuu ensi vuonna. Mukana työryhmässä ovat Ann-Christin Lintula ja Jan-Olof Stengård.
8.2. Osallistuminen muiden yhteisöjen toimintaan
Yhdistys on jäsenenä Espoon Kaupunginosayhdistysten Keskusliitossa (EKYL) ja Pro Espoonjoki -yhdistyksessä. Teemme myös yhteistyötä Esbo hembygdsförening rf:n kanssa, joka hallinnoi Lagstadin kotiseututaloa.
Ann-Christin Lintula on Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton (EKYL) hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja.
Ann-Christin Lintula on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen ja osallistui valtakunnallisiin kotiseutupäiviin 9.-11.9.
Eeva Vainio on Pro Espoonjoki r.y:n hallituksen varajäsen.