1. Yleistä
Toimintavuosi sujui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Edunvalvonnassa pääpaino oli Espoon yleiskaava 2060:n seuraamisessa ja siihen reagoimisessa sekä oman asuinalueemme asemakaavaehdotusten seuraamisessa. Perinteiset tapahtumat, kuten siivoustalkoot ja tonttupolku, toteutettiin myös tänä vuonna yhdessä asukkaiden kanssa. Espoo-päivän yhteydessä järjestimme tutustumisen Söderskogin kotimuseon. Merkittävä saavutus vuoden aikana oli Espoon keskuksen kaupunkipolkujen päivittäminen vastaamaan nykytilannetta sekä niiden julkaiseminen mobiiliversiona.
Palkkasimme myös tänä vuonna kesänuoren Espoon kaupungin kesäseteliehdoin. Kesäkuun alku oli valitettavan sateinen, minkä vuoksi monet asukkaidemme toivomat työt, kuten nurmikonleikkuu ja ikkunoiden pesu, jäivät toteuttamatta. Kiinnostus kesätyöhön oli myös aiempia vuosia vähäisempää.
Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla sekä Espoon kaupungin kulttuurilautakuntan myöntämällä 1 000 euron toiminta-avustuksella. Jäsenmäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta on pysynyt melko vakaana. Jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana yhteensä 2 900 euroa. Yhdistyksen tilinpäätös oli 287,96 euroa alijäämäinen.
2. Jäsenten lukumäärä ja jäsenmaksu
Yhdistyksemme jäsenmäärä on pysynyt vuosia melko vakiona. Vuosikokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on 16 euroa perheen 1. jäseneltä ja samaan perheeseen/ruokakuntaan kuuluvalta lisäjäseneltä 4 euroa jäseneltä. Jäsenmaksuja kertyi vuoden aikana yhteensä 2 900 e, ja jäsenten lukumäärä oli 259. (vrt. v. 2024: 2715 e ja jäseniä 234, v. 2023: 2 670 e, ja jäseniä 235). Jäsenmaksukirje jaettiin myös tänä vuonna osoitteellisena jäsenille. Syyskuussa lähetimme muistutuksen maksamattomista jäsenmaksuista. Tämän myötä saimme 25 maksua, yhteensä 496 euroa.
Jäsenmaksukirje jaettiin myös tänä vuonna osoitteellisena jäsenille.
Taulukko osoittaa jäsenmäärän kehityksen vuodesta 1999.
3. Hallitus ja muut toimielimet
Halllituksen kokoonpano ja tehtäväjako
| Ann-Christin Lintula | puheenjohtaja, EKYL:n hallituksen varapuheenjohtaja |
| Eeva Vainio | varapuheenjohtaja, edunvalvonta, kaavoitusasiat, Pro-Espoonjoki |
| Merja Mäkelä | sihteeri, yhteisöllisyys |
| Johannes Hämeri | viestintä, kaavoitusasiat |
| Johanna Issakainen | tapahtumat |
|
Marja-Liisa Pahalahti |
perinneasiat, kesätyöntekijät |
|
Maija Rissanen |
tapahtumat |
| Jan-Olof Stengård | jäsenrekisteri, jakeluvastaava |
| Laura Wickström | tapahtumat, yhteisöllisyys |
Hallitus kokoontui viisi kertaa ja kokoontumispaikkana oli Lagstadin kotiseututalo. Varsinaisten kokousten lisäksi hallitus keskusteli sähköpostin välityksellä.
Anita Lindström/Figurecraft toimii rahastonhoitaja.
3.1. Jäsenjakelu
Jakeluvastaavana toimi Jan-Olof Stengård. Hallituksen jäsenet ovat hoitaneet jäsenjakelun.
3.2. Toiminnantarkastajat
Toiminnantarkastajina ovat toimineet Mirja Rasa ja varalla Gunnar Ramstedt.
4. Varsinainen toiminta
4.1. Vuosikokous
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 31.3.2025 Lagstadin kotiseututalolla. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja annettiin vastuuvapaus hallitukselle. Samoin hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuosille 2025–2026. Hallituksen jäsenistä Ritva Koivukoski halusi erota ja hänen tilalleen valittiin Maija Rissanen. Hallituksen muut jäsenet ja samoin puheenjohtaja valittiin jatkamaan. Jäsenmaksu pysyi ennallaan, 16 euroa talouden ensimmäiseltä jäseneltä ja 4 euroa talouden/ruokakunnan seuraavilta jäseniltä. Ennen kokouksen alkua Espoon kaupungin nimistötutkijat Aurora Salmi ja Sami Suviranta kertoivat Keski-Espoon nimistöstä.
4.2. Siivoustalkoot
Siivoustalkoot järjestettiin 5.5.2025. Romu Keinäsen metalliromulava oli kuten niin monta vuotta aikaisemmin Samariantien alkupäässä. Neljässä eri pisteessä oli jätesäkkejä, joihin asukkaat toivat roskia. Siivoustalkoissa siivotaan yleisiä alueita, kuten esim. katujen varsia. Talkookahvit ja grillimakkarat nautittiin Issakaisen perheen pihalla. Mainostimme myös taimienvaihtoa talkookahvien lomassa ja jonkun verran niitä tulikin. Arvioimme, että talkookahveilla kävi noin 30 osallistujaa ja metallikeräykseen tuotiin metalliromua arviolta 46 taloudesta.
4.3 Linturetki
Myös tänä vuonna järjestimme Jörgen Palmgrenin johdolla linturetken 20.5. Retken lähtöpiste oli Lagstadin kotiseututalon pihalta.
4.4. Kesänuorten palkkaaminen
Viime vuosien hyvän palautteen takia palkkasimme kesätyöntekijän Eemil Syrjälän jäsentemme käyttöön erilaisiin kiinteistön ylläpitotehtäviin ja pihanhoitoon. Palvelu oli jäsenille täysin ilmaista ja siihen hyödynnettiin Espoon kaupungin nuorille tarjoamia kesäseteleitä. Asiakastalouksissa (n. 15 eri taloutta) oli useita samoja kuin viime vuonna ja tehtäviä oli kylmän ja sateisen sään vuoksi vaikeampi löytää. Osa tehtävistä on sääriippuvaisia kuten maalaus, ruohonleikkuu ja ikkunanpesu. Päätettiin pitää ensi vuonna välivuosi, koska hakijoita ja työn teettäjiä oli vähän ja kuluja yhdistykselle tuli kuitenkin avustuksen jälkeenkin yli 350 €.
4.5 Tutustuminen Söderskogin kotimuseoon
Espoo-päivänä lauantaina 30.8. järjestimme tutustumisen Söderskogin kotimuseoon. Tutustuimme vanhaan, 1700-luvulla rakennettuun päärakennukseen, josta on tehty kotimuseo sekä ympäröivään luontoon ja piharakennuksiin. Kepkystä olivat Jan-Olof Stengård, Maija Rissanen ja Ann-Christin Lintula paikalla. Kävijöitä oli ilahduttavan paljon, noin 130 henkeä. Länsiväylä oli tehnyt laajan artikkelin Söderskogista juuri ennen tapahtumaa, joka varmaan osaltaan houkutteli kävijöitä.
4.5. Tonttupolku
Perinteinen tonttupolku järjestettiin sunnuntaina 14.12. klo17-18.30. Tonttupolku järjestettiin tie- ja viemäritöiden vuoksi pienennetyllä alueella. Espoon Lucia Elin Boström Lucia-neitoineen esiintyivät ja keräsivät runsaasti yleisöä. Englanninkielinen kielikylpypäiväkoti Honey Monsters oli mukana esittelemässä toimintaansa ja laulatti joululauluja. Piparipuu oli myös totutulla paikallaan ja joulupukki viihdytti yleisöä. Myyjäisistä sai ostaa itsetehtyjä neuleita ja leivonnaisia. Räntäisestä säästä huolimatta glögitarjoiluun osallistui n. 300 henkilöä. EKYLiltä lainassa ollut katos oli suureksi avuksi. Lucia-keräyksen tuotto meni FDUV-nimiselle kehitysvammaisten etujärjestölle.
5. Edunvalvonta
Vuosi 2025 on merkinnyt kaupunkisuunnittelun ja lähiympäristömme suurien rakennushankkeiden seuraamista ja tiedottamista jäsenille. Kaupunkirata-työmaasta olemme olleet yhteydessä Väylävirastoon ja saaneet sen tilanteesta jäsenlehteemme artikkelit projektipäälliköltä.
Kaupunginkallion katurakennusprojekti on myös ollut suuren kiinnostuksen kohteena. Siitä lehteemme kirjoitti Johanna Issakainen.
Jan-Olof Stengård osallistui kaupungin järjestämään työpajaan ’Kaupunki keskustojen kehittäminen’.
Kaavoitus on keskittynyt Yleiskaava 2060:n ja seuraava kaavaehdotus tullee nähtäville ilmeisesti 2026.
6. Tiedotustoiminta
6.1. Yhdistyksen kotisivut ja Facebook
Yhdistyksemme kotisivut löytyvät osoitteesta https://kepky.fi ja sähköpostiosoite on info@kepky.fi. Sivujen sisällöstä vastaa hallitus. Kotisivuilla on myös oma ruotsinkielinen osio. Kotisivuilla julkaistaan jäsenistölle tarpeellista materiaalia, kuten ajankohtaiset asiat, vuosikokouskutsut, ajankohtaiset kaavoitustilanteet alueellamme sekä tietenkin yhdistyksen toiminnasta ja hallituksen kokoonpanosta kertovat osiot. Koitamme parhaamme mukaan pitää sivuja ajan tasalla ja tuoda siihen uutta
informaatiota, kun sitä on saatavilla. Kotisivuilta on myös linkitykset Espoon kaupungin uutisiin ja Suomen Kotiseutuliiton sivustolle.
Yhdistyksen oma Facebook-sivu https://www.facebook.com/Kepky avattiin lokakuussa 2020 ja seuraajia on tällä hetkellä 169. Facebookissa kerroimme kokouskuulumisia, yhdistyksen tapahtumista ja kaavoitusuutisia. Siinä jaamme myös ajankohtaista tietoa tapahtumista ja asukkaiden on helppo lähestyä meitä kommentoimalla.
6.2. Jäsenlehti
Jäsenlehti “Sitä kuusta kuuleminen…” ilmestyi kertomusvuonna kaksi kertaa, toukokuussa ja joulukuussa. Vuosi oli lehden 28. vuosikerta, ja joulukuun numero oli järjestyksessään 58. Lehden taitosta vastasi nyt jo seitsemättä vuotta Seija Kotipalo, ja päätoimittajana toimi Ann-Christin Lintula. Lehti painettiin värillisenä, ja se julkaistaan mahdollisuuksien mukaan myös osittain ruotsiksi. Lisäksi lehti on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla sähköisenä versiona. Jäsenistöltä toivotaan aktiivisempaa osallistumista lehden sisältöön kirjoitusten ja juttuaihe-ehdotusten muodossa.
Toukokuun numerossa käsiteltiin muun muassa Espoon keskuksen uusittuja kaupunkipolkuja. Espoon kaupungin nimistösuunnittelija Sami Suviranta selvitti Furubackan ja Bastubackan aluenimien taustoja sekä alueen sauna-aiheisten kadunnimien syntyä. Lehdessä julkaistiin myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin artikkeli suomalaisista elokuvista espoolaisessa miljöössä.
Lehdessä jatkui Koti Kaupunginkalliossa -sarja, josta julkaistiin kahdeksas osa. Esko Uotila kirjoitti teokoälystä otsikolla ”Tekoäly – uhka vai mahdollisuus?” ja Koulumestarin koulun siivoustalkoista kerrottiin lyhyessä artikkelissa. Uudistunut koulumuseo Lagstad sekä kohtaamispaikka Askel Villa Apteekissa esiteltiin lukijoille, samoin kesätyöntekijä Eemil. Lehdessä tutustuttiin myös Kiuaskujan vanhaan saunaan sekä tarkasteltiin puutarhan vieraslajeja.
Vakiopalstoista mukana olivat kaavoituskatsaus ja puheenjohtajan palsta. Väylävirasto toimitti katsauksen kaupunkiradan rakennustöiden etenemistä.
Joulukuun numerossa esittäytyi Espoon tuore kotiseutukummi Esko Uotila. Espoon keskuksen projektijohtaja Mikko Kivinen käsitteli kirjoituksessaan alueen ajankohtaisia muutoksia ja kehitysnäkymiä. Lisäksi lehdessä kerrottiin Suomen ympäristökeskuksen käynnistämästä tutkimuksesta, joka koskee luonnon monimuotoisuuden merkitystä kotipihoilla.
Lehdessä esiteltiin myös uutuusteos “Olipa kerran kaupungintalo”. Koti Kaupunginkalliossa –sarjan yhdeksännessä osassa tutustuttiin Ninaan ja Anttiin. Alueen paikannimistön taustoja avattiin artikkelissa “Muuralan nimissä kylähistoriaa ja hallinnon viskaaleja”. Ulf Johansson kirjoitti Bembölen vanhojen myllyjen kunnostuksesta.
Sune Sahlstedt laati historiallisen katsauksen Kivenlahden sillan vaiheisiin toisen maailmansodan aikana. Katsaus oli ajankohtainen, koska tammikuussa 2026 tuli kuluneeksi 70 vuotta Porkkalan palautuksesta. EBK:n toiminnanjohtaja puolestaan kuvasi seuran kehitystä sen 85 toimintavuoden ajalta. Ajankohtaisaiheina lehdessä käsiteltiin kaupunkiratahankkeen etenemistä, rakentamislain muutoksia pientalokiinteistöillä sekä Kaupunginkallion katujen rakennustöitä. Leevi kertoi harrastuksestaan jenkkifutiksen parissa. Vakiopalstoista mukana olivat kaavoituskatsaus ja puheenjohtajan palsta.
6.3 Muu tiedotustoiminta
Kokouskutsun yhteydessä jaettiin tietoa ajankohtaisista asioista. Olemme tehostaneet jäsenten sähköpostiosoitteiden keräämistä ja meillä on jäsenistön jakelulista sähköpostissa. Jäsenistön nimet ja osoitteet ovat salattuna ainoastaan jäsenrekisteriä hoitavan henkilön tiedossa. Jäsenet ovat toimittaneet meille suoraan nimi- ja osoitetietojaan. Kaikille jäsenille lähetettiin sama posti sähköpostina kuin paperiversiona postilaatikkoon. Sähköpostijakeluna tiedotamme halukkaille yhdistyksen toiminta-alueella olevista ajankohtaisista hankkeista, kantaa otettavista asioista tai alueella havaituista häiriöistä.
7. Vuokraustoiminta
Yhdistyksellä on astioita ja ruokailuvälineitä noin 50 hengelle, joita jäsenet voivat vuokrata 30 euron kertamaksua vastaan perhe- ja juhlatapahtumiin. Astiat ovat varastoituna Lagstadin kotiseututalolla.
8. Muu toiminta
8.1. Kotikaupunkipolut
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto (EKYL) on koordinoinut kotikaupunkipolkuprojekteja eri puolella Espoota. Espoon keskuksen kotikaupunkipolkuja on laadittu vuonna 2005 ja päivitetty vuonna 2014. Viime vuonna Eeva Vainio ja Ann-Christin Lintula aloittivat päivitystyön tavoitteena luoda polut mobiiliversioon käyttäen eMuseo-palvelun työkalua. Päivitystyö jatkui tänä vuonna sekä reitin, tekstien että valokuvien osalta. Håkan Blomberg on ottanut valokuvat ja teknisen työn Momeon eMuseo-alustalle teki Henrik Storsjö. EKYL maksoi yhdistykselle 1000 euron avustuksen, joka maksettiin lähes kokonaisuudessaan teknisestä toteutuksesta. Polun nimeksi muutettiin:
Kaupunkipolut, Espoon keskus ja Espoonjoki. Nimestä keskusteltiin myös Espoon kaupungin nimistösuunnittelija Sami Suvirannan kanssa. Espoon keskuksen ja Espoonjoen kaupunkipolut julkaistiin 21.2.2025. https://emuseo.fi/espoonkeskusjaespoonjoki/fi. Seuraava tehtävä on saada ruotsinkielinen ja miksei myös englanninkielinen teksti eMuseoon.
8.2. Osallistuminen muiden yhteisöjen toimintaan
Yhdistys on jäsenenä Espoon Kaupunginosayhdistysten Keskusliitossa (EKYL) ja Pro Espoonjoki -yhdistyksessä. Teemme myös yhteistyötä Esbo hembygdsförening rf:n kanssa, joka hallinnoi Lagstadin kotiseututaloa. Ann-Christin Lintula on Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton (EKYL) hallituksen varapuheenjohtaja sekä Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen ja osallistui valtakunnallisiin kotiseutupäiviin Valkeakoskella 15.-17.8.2025
Eeva Vainio on Pro Espoonjoki r.y:n hallituksen varajäsen.
Ann-Christin Lintula osallistui Espoon kaupungin kulttuuriyksikön järjestämään taide- ja kulttuuriyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten jäsenten tapaamiseen 10.11.2025 Hanasaareen.
Ekyl järjesti jäsenyhdistyksilleen arkistointikoulutusta 20.11. Kouluttajana toimi Espoon kaupunginarkiston asiantuntija ja siihen osallistui Eeva Vainio ja Ann-Christin Lintula.