Suunnitelman mukaan alueen rakennusoikeus halutaan noin kaksinkertaistaa nykyisestä ja jättää vielä mahdollisuus lisärakentamiseen Espoonväylän varressa.
Yhdistyksemme kanta on, ettei ole syytä edetä esitetyn suunnitelman pohjalta.
PERUSTELUT:
Voimassaoleva asemakaava (1982) määrittelee alueen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alueeksi. Rakennusta kohti sallitaan max. 4 asuntoa, jokaisella oma piha. Kerrosluku korkeintaan kaksi ja rak.oikeus 3112 m2.
Vuonna 2016 kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi esitetyn kaavamuutoksen, jossa tavoitteena oli 5400 k-m2 kolmeen kerrostaloon. Lautakunta perusteli silloin päätöstään: ’Mikkelän nykyinen rivitaloalue tulee jatkossakin säilyttää kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rivitaloalueena’. Mielestämme tämä on edelleenkin ajankohtainen näkemys.
Vireilläolevassa Espoon Pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksessa Savikujan alue sijaitsee Espoon jokilaakson suojavyöhykkeellä ja on myös merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Emme katso Savikujan suunnitelmien vastaavan näihin määritelmiin erityisesti mäen päälle merkittyjen kerrostalojen osalta.
Kaava-alue sijaitsee Ison maantien ja Espoonväylän kulmauksessa. Espoonväylä on tärkeä sisääntuloväylä Espoon keskukseen. Edellytykset hienoon maisemaan ovat olemassa: Itäpuolella vanhat lehtipuut ja yhteys hautausmaan vehreyteen. Länsipuolella avautuu näkymä Espoonjokilaaksoon ja radan toisella puolella kohoavaan Kaupunginkallion metsämaisemaan. Savikujalle suunnitellut 4-5 kerroksiset kerrostalot peittäisivät tämän. Emme pidä niitä ’maltillisena ympäristöön sopivana täydennysrakentamisena’.
On myös huomioitava Iso maantie, jolla voisi tuoda esiin Espoon ja erityisesti sen keskustan historiallista merkitystä.
Maasto on jyrkkä rinne ja varmaan nimensä mukaisesti paalutettavaa savea. Rakentaminen ei ole helppoa eikä edullista, kerrostalot vaativat perustuksiltaan paljon enemmän kuin nykyiset rivitalot aikoinaan. Tiivis rakentaminen asettaa myös hulevesien hallinnalle haasteita. Espoonjoki ei kestä enempää rasitusta.
Haluamme vielä huomauttaa, että talot on rakennettu vuonna 1985. Tämän ikäisillä taloilla pitäisi olla vielä monta vuosikymmentä elinaikaa, jos ne olisi rakennettu huolellisesti ja huolehdittu kunnossapidosta. Espoon Asuntojen tulisi toimia kestävän rakentamisen periaatteella.
Mielestämme pelkästään maanomistajan halu tuplata rakennusoikeuden määrä ei ole peruste esitettyyn kaavamuutokseen.
Espoossa 4.10.2020
Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys r.y
Mellersta Esbo småfastighetsförenig r.f