Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry – Mellersta Esbo Småfastighetsförening rf antaa muistutuksen yleiskaavaehdotuksesta. Tarkastelemme yleiskaavaehdotusta lähinnä yhdistyksemme toiminta-alueen kannalta.
Kaavamerkinnät
1. Ruutumerkintä (100x100m) ei ole maallikolle paras mahdollinen. Mikäli se on välttämätön, pitäisi kaavamääräyksissä olla maininta, että kulmikkaat rajat ovat ohjeellisia.
Esim Kiltakalliossa tehokkuus on A1-alueen mukainen ja Espoonväylän toisella puolella on A3-mukainen tehokkuusluku, kuitenkin A1-sakara menee A3-alueelle.
2. Kaavamääräyksiin pitäisi laittaa maininta yleis- ja asemakaavan suhteesta. Miten toimitaan esim. jos halutaan rakentaa voimassaolevan asemakaavan mukaisesti ja uudessa yleiskaavassa alue on merkitty A2:ksi, jossa on määritelty vähintään kaksinkertainen minimikorttelitehokkuus.
3. Asuntovaltaisten alueiden A1, A2 ja A3 määrittelyt:
Yleiskaavaehdotus antaa kaikille asuntoalueille numeeriset korttelitehokkuusrajat (A3 alueelle vain maksimin). Lieventäen niitä kuitenkin sanalla ’pääasiassa’. Rakennustapaa kuvataan ’tiiviinä kaupunkimaisen rakentamisen alueena (A1), ’monipuolisena asuinalueena’ (A2), jolle saa rakentaa kaikkia talotyyppejä ja ’pääasiassa pientalovaltaisena asuinalueena’ (A3). Yleiskaavan pitäisi olla näkemys laajemman alueen kehittymisestä ja ohjata asemakaavoitusta tarkempiin rakennusmääräyksiin. Mielestämme riittäisi, että rakennustapaa luokiteltaisiin: kerrostalo/ pientalo/ omakotitalo jaottelulla. Kaupunkikuvan kannalta toinen oleellinen tekijä on maksimi kerroslukumäärä. Varsinkin täydennysrakentamisessa olisi myös huomioitava alueen nykyinen rakenne ja rakennuskanta.
4. Espoon eteläosien yleiskaavassa ei ole merkintää tehokkuusluvuista. Mielestämme Espoon yleiskaavojen tulee noudattaa samaa linjausta ja näin ollen ei ollenkaan merkitä yleiskaavaan tehokkuuslukuja. Täydennysrakentaminen noudattaisi tällöin luonnollisesti voimassa olevaa asemakaavaa.
Alueiden tarkempi tarkastelu
- Muurala ja Koulumestarinmäki on muutettava A3-alueeksi (Nimismiehenmäki, Lukkarinmäki, Pitäjänrist ja Koulumestarinmäki). Se on valmiiksi rakennettu pääasiassa pientalovaltainen alue (nykyinen tehokkuus 0,10-0,2), josta matkaa sekä Espoon keskukseen että mahdollisesti tulevaan Lommilan liikekeskukseen. Alueet ovat syntyneet sotien jälkeen lähinnä rintamamiestonteiksi ja koostuu nykyään pientaloista, sekä omakotitaloista että pari- ja rivitaloyhtiöistä. Alueet rajoittuvat Turunväylään ja Kehä 3:seen, mutta liikkuminen edellyttää omaa autoa.
2. Espoonjokilaakso on merkitty yleiskaavaehdotuksessa suojavyöhykkeellä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan alue on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Suojavyöhykemerkintä on kuitenkin pääasiassa joen pohjoispuolella eikä turvaa joen etelärantaa tehokkaasta rakentamisesta (asemakaavamuutos Jokisilta jne.). Liian lähelle suojamerkintää ei tule rakentaa. Espoonjokilaaksoa on suojeltava, koska se on historiallisesti arvokkainta aluetta Espoossa. Jos sen tuhoaa sitä ei koskaan saa enää takaisin. Espoonjokilaakso luontoarvoineen nostaa myös keskustoimintojen arvoa.
Aluetta tulee kehittää katkeamattomana kokonaisuutena niin, että ekologinen toimivuus ja muut erityisarvot turvataan ja virkistyskäyttöedellytykset paranevat.
Huomioitava m.m kaupunkipuisto-hanke ja ainakin mahdollistettava, että jälkipolville jää mahdollisuus toteuttaa se.
3. Kaupunginkallionrinne: Vaikka etäisyys keskustaan on alle 1 km, ei mäkisen maaston vuoksi lasketa soveltuvaksi kaupunkimaiseen rakentamiseen. Ehdotamme samanlaista A3-merkintää kuin muullekin Kaupunginkalliolle. Ekologinen yhteys junaradan yli tulee joka tapauksessa säilyttää. Alue rajoittuu sen lisäksi Keskuspuistoon.
4. Kaupunginkallion merkintä A3 on alueelle sopiva, koska se muodostuu nytkin pääosin pientaloista.
5. Suvelan eteläpuolelle on merkitty A1-aluetta nykyisille pientaloalueille, joista etäisyys Espoon keskukseen on pitkä ja liikenneyhteydet huonot. Olettamus pikaraitotien rakentamisesta ei ole relevanttia. Pientaloalue tulee säilyttää A2-alueena.
6. Miilukorven (Pitkäniityn), Fallåkerin ja Tollinmäen alueet tulee kaavoittaa A3-mukaisen tehokkuuden mukaan. Asemakaavan tehokkuus tällä hetkellä 0,15-0,30 tai ilman asemakaavaa. Alueet rajoittuvat Turunväylään/Nupurintiehen mutta liikkuminen edellyttää omaa autoa.
7. Läntiselle Jokitielle merkitty virkistysalue on säilytettävä asuinalueena. Alueella on sekä uutta että vanhaa, toimivaa asuinrakennuskantaa, kuten se on nyt voimassa olevassa yleiskaavassa ja johon on viime vuosina rakennuttu uusia omakotitaloja poikkeusluvalla. Varsinkin mikäli Lohja-Turku -rataa ei toteuteta, on alueella mahdollistettava asuminen.
Asukkaiden huolenaiheet
Yhdistyksen kokouksessa keskusteltiin mm. seuraavista aiheista:
- Uhka ympäristönmuutoksesta ei poistu sillä, että asukkaat voivat osallistua asemakaavoitukseen, jota ohjaa yleiskaava, jossa on nelinkertainen tehokkuus nykyiseen.
- Erityisesti monet vuokratontille rakentaneet kokevat asemansa todella uhatuksi. Tontti on vuokrattu 60 vuodeksi ja tontille on rakennettu uusi omakotitalo.
- Kiinteistöveron laskennassa käytetty kiinteistön arvo voi nousta mm. rakennusoikeuden kasvaessa. Asukkaita huolestuttaa yleiskaavan moninkertaisten tehokkuuslukujen mahdollinen vaikutus tulevaisuudessa.
- Mahdollisessa pientalon myyntitilanteessa epäiltiin yleiskaavaehdotuksesta olevan haittaa. Huolenaiheena on että talojen/asuntojen kaupat estyvät kaavoituksen pelossa ja mahdollisen alueen luonteen muuttuessa. Vähänkään suuremmat remontit rupeavat mietityttämään ja alue rapistuu.
Yhteenveto
Yleiskaavaehdotuksen lähtökohtana tuntuu olevan väestön jatkuvaan voimakkaaseen kasvuun perustuvat ennusteet. Mutta ovatko nämä ajankohtaisia vielä 2050-luvulla? Kun ne nytkin jo tuntuvat vähän vanhanaikaisilta: Suomen väestöennusteet eivät ennusta voimakasta kasvua, miksi kaikki haluaisivat tulla Espooseen, joka on ollut trendikäs 2010-luvulla?
Tutkimusten mukaan halutuin asumismuoto on omakotitalo/pientalo. Espoossa on nyt jo todettu, että perheet muuttavat pois kaupungista isompien asuntojen perään ja nimenomaan pientaloihin. Nyt ei pidä suunnitella kerrostaloja, kun ihmiset haluavat asua pientaloissa. Työelämässä ja työskentelytavoissa ennustetaan suuria muutoksia digitalisoinnin ja automatisoinnin myötä ja tämä on nyt jo näkynyt tämän vuoden aikana. Espoon kaupunki haluaa varmasti jatkossakin hyviä veronmaksajia.
Espoossa lokakuun 19. päivänä 2020
Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry
Mellersta Esbo Småfastighetsförening rf