Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistyksen näkemyksiä koskien metron liityntäliikennesuunnitelmia.
Olemme tutustuneet metron liityntäliikenteen suunnitelmiin ja siihen esitämme seuraavia kommentteja.
Kauklahdesta Muuralan kautta Tapiolaan kulkeva linja 18 halutaan lakkauttaa, kuten myös linja 19, jotka vuosikymmeniä ovat toimineet Espoon keskuksesta suorina linjoina Tapiolaan.
Linjojen 18 ja 19 lakkauttaminen merkitsisi, ettei Espoon keskuksesta enää olisi yhtään suoraa linjaa Tapiolaan, ja jossa pääosa Espoon kulttuuritapahtumista järjestetään – mm. Kulttuurikeskus, kaupungin taidemuseo ja kaupunginteatteri sijaitsevat siellä. Linjan 18 reitin tuntumassa sijaitsee myös poliisilaitos. Moni työpaikka on Nihtisillassa ja Tapiolassa, jonne ainoa järkevä julkisen liikenteen kulkuneuvo on ollut linja 18. Liikenteen pitää tietenkin toimia myös Tapiolan suunnalta Espoon keskukseen, jossa sijaitsevat mm. kaupungintalo, valtuustosali ja kaupungin virastokeskus, joka on monelle joko asioinnin kohde tai työpaikka. Espoon keskuksessa on myös isoja oppilaitoksia kuten Omnia. Siellä on kaikkien Espoon seurakuntien palvelukeskus, hautausmaa, historiallinen Tuomiokirkko hienoine musiikkitapahtumineen – unohtamatta kaupallisia kohteita kuten Ikea ja Lommilaan suunnitteella oleva kauppakeskittymä. On käsittämätöntä, että tänne kulkevia suoria linjoja halutaan vähentää.
Espoossa on neljä keskusta, kaikkien välillä pitää olla hyvät sisäiset liikenneyhteydet. Espoon keskuksen ja Tapiolan väliä kulkevien suorien linjojen lopettaminen tuntuu erityisen hämmästyttävältä siihen nähden, että suoria yhteyksiä Tapiolaan on muista suurista aluekeskuksista. Kyseessä on siitä että kohdellaan kaikkia osia Espoota tasapuolisesti. Miksi on suunniteltu Espoonlahdesta kaksi suoraa linjaa (124, 125) Tapiolaan kun Espoon keskuksesta poistetaan kaikki?
Nettisivuillanne olevasta ”kooste luonnoksen vaikutuksesta nykyisiin Espoon sisäisiin ja Espoon suunnan seutulinjoihin” käy ilmi että jotkut linjat joilla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä metron liityntäliikenteen kanssa lakkautetaan tai lyhennetään. Mainittu linja 18 on yksi niistä. Mutta muitakin ehdotuksia on:
Linja 213 Kauklahdesta Elielinaukiolle halutaan lyhentää Espoon keskuksesta lähteväksi, samoin linjan 270 lähtö- ja päätepysäkki olisi Espoon keskuksessa, kun se nykyisellään kulkee Suvelan ja Tuomarilan kautta Kuurinniittyyn. Pois lyhennettävien reittien varrella Mikkelässä, Muuralassa, Suvelassa ja Tuomarilassa asuvat jäävät näin huomattavasti huonompien yhteyksien varaan. Ensinnäkin nämä linjat ovat toimineet myös liityntäliikenteenä lähijunaan kauempana Espoon asemalta asuville. Toiseksi linja 213 kulkee Meilahden klinikoiden ohitse ja on hyvin tärkeä linja monille erikoissairaanhoitoa tarvitseville – heitä on myös Kauklahdessa, Mikkelässä ja Muuralassa, ja heidän kykynsä liikennevälineiden vaihtoon on monasti alhainen.
Lakkautettavaksi ehdotettu linja 46 on huomattu olevan tärkeä koululaisten kuljetuksessa Etelä-Espoossa, ja tiettyinä aikoina hyvinkin täynnä matkustajia.
Ehdotamme, että kaikki ne Espoon keskuksen tuntumassa toimivat linja-autolinjat, jotka eivät millään tavoin liity metroon, jätetään ennalleen ainakin siihen saakka kunnes kaupunkirata ja aseman yhteyteen suunniteltu matkakeskus ovat valmistuneet. Mahdollisia uusia järjestelyjä tulisi suhteuttaa siihen tilanteeseen. Nykyisen ruuhkaisen rantaradan lähijuniin on käytännössä mahdotonta suunnitella joustavia vaihtoyhteyksiä. Ilmaisu ”mahdollisuuksien mukaan pyritään tahdistamaan junan kanssa” tarkoittaneekin ettei kovin hyvin onnistu. Vaihtajat jätetään ulos hyiseen pakkaseen joskus pitkäänkin odottamaan bussia kun ei ole sisätiloja.
Metroon liittyvät sen sijaan linjat 154 ja 156 jotka muuttuvat liityntälinjoiksi nu,eroilla 134 ja 136 ja päättyvät Matinkylään. Sen jälkeen Espoon aseman läheltä pääsee vielä junalla suoraan Helsinkiin, mutta Kaupunginkallion, Kiltakallion ja Lugnetin asukkailla on pitkä matka asemalle ja he ovat riippuvaisia näistä linja-autoista. On varmaa, että liikennevälineen vaihtopakko nostaa autonomistajien kynnystä käyttää joukkoliikennettä ihan yleisesti ottaen. Ja autottomille, varsinkin iäkkäille ja liikuntarajoitteisille pitäisi ehdottomasti säilyttää jokin mahdollisuus liikkua ilman hankalia eritasovaihtoja (varsinkin kun Espoo suunnittelee suuria säästöjä ja leikkauksia vammaisten kuljetuspalveluihin).
Luopukaa jo heti esitetyistä ”tulevaisuuden suunnitelmista” linjojen 134 ja 136 osalta. Esitetään että ne voidaan yhdistää linjaksi jonka päätepysäkki on Espoon keskuksessa ja reitti kulkisi Suvelan, Tuomarilan ja Sunan kautta Finnoontielle ja Matinkylään. Tämä muutos olisi Kiltakallion ja varsinkin Kaupunginkallion ja Lugnetin ihmisille varmaan suurin karhunpalvelus minkä liikennesuunnittelijat voisivat tehdä tälle alueelle. Jo nyt on monella asukkaalla jo kilometrin matkaa lähimmälle pysäkille Espoonväylän varrella. Tulemme jyrkästi vastustamaan tällaisia suunnitelmia.
Uusien suunnitelmien toteutuessa koko Espoon keskuksen seudulta – ja koko Etelä-Espoosta – yhteydet Lauttasaareen huononevat merkittävästi. Nykyisellään linjan 154 jotkut vuorot kulkevat Lauttasaaren kautta. Vaihto Hanasaaren kohdalla toimii myös suhteellisen hyvin. Lauttasaaressa on useita linja-autopysäkkejä, jotka palvelevat eri puolelle melko laajaa saarta. Metron tultua ja liikennejärjestelyjen nykysuunnitelmien toteutuessa suuri osa espoolaisista joutuu käyttämään kolmea eri liikennevälinettä, mikäli määränpää Lauttasaaressa ei ole ainoan metroaseman lähellä. Ja Lauttasaari sijaitsee sentään ihan Espoon vieressä!
Joukkoliikennevälineen vaihtaminen kerran tai kaksi matkalla Helsinkiin tai idempään tulee siis kohta pakolliseksi kaikille etelä-espoolaisille jotka asuvat Matinkylän länsipuolella tai jotka eivät muuten asu metroaseman välittömässä läheisyydessä. Monet pyrkivät varmaankin lyhentämään matka-aikoja ajamalla omalla autollaan metroasemalle – varsinkin lapsiperheiden vanhemmat, jotka ensin joutuvat kyyditsemään omalla autollaan lapsensa koulun ja päiväkotiin, koska monet heitä palvellet bussilinjat lakkautetaan kokonaan. Niitäkin autonomistajia on, jotka ihan ihmiskunnan elinmahdollisuuksien säilymisen toivossa olisivat valmiita vähentämään omaa autoiluaan edes sen verran, että jättäisivät ajokkinsa metroasemalle. Suhteutettuna siihen valtavaan määrään työmatkalaisia ja muita jotka eri syistä tulevat päätymään autoillaan Matinkylän terminaaliin, sen yhteyteen suunnitellut 300 parkkipaikkaa on aivan järkyttävän riittämätön määrä. Metron suunnittelijat ilmeisesti eivät ole nähneet hyvänä kehityssuuntana että ihmiset tulevat autolla Matinkylään ja jatkavat siitä metrolla. Heille parkkipaikkojen vähäisyys tiedottaa itse asiassa että kulkekaa vaan autolla perille asti.
Kaiken lisäksi Tapiolasta lähtevien junien vuoroväli tulee aina olemaan puolta pienempi kuin Matinkylästä lähtevien. Oman auton omistava ei siis tästä syystä vaihda joukkoliikennevälineeseen Matinkylässä, vaan ajaa autollaan vähintäänkin Tapiolaan. Jos sieltä ei löydy helposti parkkipaikkaa, hän jatkaa suoraan Helsinkiin – siitäkin huolimatta, että olisi käyttänyt linja-autoja ennen metro-aikaa. Ja samalla hän saa nauttia edes vähän Länsiväylältä avautuvasta kauniista merimaisemasta, jota hän ennen oli kaikessa rauhassa ihaillut bussin ikkunasta.
Koskien paikoitusalueita suunnitelmat ovat siis menossa oikein pahasti pieleen.
Liikennejärjestelyjen pitkän aikavälin kokonaissuunnittelu vaikuttaa myös monilta osin päättömältä. Ei ole kovinkaan monta vuottaa siitä kun Espoon suunnan linja-autoliikenne sai kauan odotetun uuden hienon terminaalin Kampista, johon käsittääksemme suurin osa matkustajista on hyvinkin tyytyväisiä. Ja nyt se jo tehdään turhaksi kun tulee uusi terminaali Matinkylään. Ei tunnu kovin taloudelliselta eikä muutenkaan järkevältä.
Länsiväylän joukkoliikennekaistat ovat toimineet hyvin ja matka-ajat ovat olleet varsin kohtuullisia.
Nyt matka-ajat pitenevät vaihtojen myötä, kun taas joukkoliikennekaistat jäävät vähälle käytölle. Vai siitäkö olikin kysymys, että niillä kohta voidaan sallia myös henkilöautoja?
Metron pitäisi vähentää yksityisautoilua. Nyt se näyttää vähentävän vain joukkoliikennettä ja lisäävän näin yksityisautoilun tarvetta ja vetovoimaa.
Varsinkin tässä vaiheessa, kun metro ei pitkään aikaan tule kulkemaan Kivenlahteen saakka, olisi mielestämme ehdottomasti syytä säilyttää koko Etelä-Espoossa suoria linjoja Helsinkiin, joista ainakin osa kulkisi Lauttasaaren kautta. Metroasemien yhteyteen tulevat paikoitusalueet voitaisiin siten suunnitella sen tarpeen mukaan, mikä tulee olemaan kun länsimetro on kokonaan valmis.
HSL järjesti asukastilaisuuksia Etelä-Espoossa, joissa osassa luvattiin selvittää mitä suunnitellaan, osassa luvattiin vain vastata kysymyksiin. Matinkylässä, Kino Omenassa järjestetty tilaisuus oli toinen niistä, jossa luvattiin selvittämistä. Tilaisuuden oli ilmoitettu alkavaksi klo 17. Ovet avattiin klo 16.45, liian pieni tila täyttyi muutamassa minuutissa ja elokuvateatterin yleisömääräysten vuoksi ovet myös suljettiin välittömästi. Väkeä saapui kuitenkin tasaiseen tahtiin klo 17 saakka ja vielä sen jälkeenkin, mutta ovi oli kiinni ja pysyi. Ulkopuolelle kerääntyi todella iso joukko äkäisiä ja tuohtuneita ihmisiä, joista monet olivat tulleet yli 10 kilometrin päästä – seutu, jota liityntäliikenne ym. metroasiat koskevat, on laaja ja selvitystilaisuuksia oli vähän.
Ei anna kovin hyvää kuvaa liikennesuunnittelijoista, että heillä on näin vajavainen käsitys siitä kuinka suurta ihmismäärää heidän suunnitelmansa koskettaa ja kiinnostaa.
Espoossa 1.2.2014
Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry